Tänään ilma oli mitä mainioin. Aurinko paistoi. Vettäkin satoi. Ilma oli raikas.

Uutiset olivat huonot. UPM, se paska yritys lakkauttaa tehtaan Myllykoskelta. Väärin. En itse enää asu paikkakunnalla, mutta vanhempani, sukulaisiani, ystäviä, paljon tuttuja asuu sielä. Moni on töissä kyseisellä tehtaalla. Ja vaikkei olisi, vaikuttaa se silti heihinkin. Kotipaikkakuntani on kohta kuollut tuppukylä. Nyt se on vain tuppukylä, kohta vielä kuollut sellainen. Töitä löytyy kyllä jos niitä haluaa tehdä eikä ole liian nirso.. Mutta kun palvelut häviävät ympäriltä, kodinarvo romahtaa. Monen myllykoskelaisen elämä heitti tänään häränpyllyä. Viikonloppuna kodit ja kapakat täyttyvät humalaisista tehdastyöntekijöistä joiden mieltä painaa epävarma tulevaisuus. Tuntuu kohtuuttomalta.

Mulla on pyöriny viime päivinä paljon ajatuksia siitä mistä haluaisin täällä kirjoittaa. Lueskelen paljon blogeja jotka on täynnä päivänasukuvia, sisustusta tai laihdutusta. Mihin kategoriaan haluaisin omani liittyvän. En koe, että pukeutuisin niin, että haluaisin sitä blogissani esitellä. Sisustus on ihanaa! Ja kodissani värimaailma vaihtuu vuoden aikojen ja omien mieltymysten mukaan varsin tiuhaankin, mutta sielä on sotkuista ja koti on minulle todella henkilökohtainen asia, haluanko esitellä sitä muille? Ainakaan kokonaan. Laihdutus, no joo... Siitä minulla olisi paljon asiaa, mutta kiinnostaako ketään. Enpä tiedä. Jojoilua. Ei niinkään paino, kun sitä en ole saanut hetkeen tippumaan, mutta mielihalut ja mielialat vaihtelevat kummasti.

En siis vielä lisää tätä mihinkään kategoriaan, vaan kirjoitan pari viikkoa ja katson sitten mihin tämä muotoutuu. Vai jääkö tämä leijailemaan vailla tekstejä, kuten monille blogeilleni on tapahtunut.

Lisäisin nyt tähän kuvan, mutta olen työkoneella eikä täällä ole kuvia joita lisätä. Neljä ja puoli tuntia työyötä jäljellä. Sitten nukkumaan. Väsyttääkin jo oudon paljon. Tuntuu, että flunssa verottaa vielä voimavarojakin ihan liikaa. Kunhan taas henkikulkisi paremmin ja nokka ei vuotaisi, niin tahdon jumppaan! Zumbaan ja pumppiin! Ah! Voin vain kuvitella kuinka kipeät lihakset taas ovat jumppien jälkeen!

Eletään elokuunviimeisiä päiviä ja olen tulossa mökkihöperöksi. Olen ollut viikon flunssassa ja nämä seinät alkavat käymään todella tylsiksi. Olisin halunnut tällä viikolla ryhdistäytyä liikunnan saralla ja aloittaa jälleen kerran laihduttamisen, mutta nenä vuotaen ja keuhkoja ulos yskien ei viitsi salille raahautua. Ja ruoka, noh, mikä on parempaa tekemistä kuin syöminen kun on vain kotona! :D

Mutta jos nyt kelaan hieman takaisin päin. Aloitin aktiivisemman elämän jo vuosi sitten. Aloin harrastamaan liikuntaa ja mietin enemmän mitä syön. Painoa tippunut kymmenen kiloa, joten voisin kuvitella, että tavoissani on vieläkin parantamisen varaa.. Kesällä tosin repsahdin. Ei jaksanut, ei ollut aikaa, ei huvittanut. Nyt syksyn tullen pursuan taas intoa päästä lenkkipoluille koiran kanssa ja jumppaan hikoilemaan. Kunhan vain selättäisin tämän flunssan ensin.

Avatakseni hieman elämääni voisin kertoa jotain minusta ja arjestani. Olen 24 vuotias työskentelen terveydenhuoltoalalla, teen pääsääntöisesti yötyötä ja elän muutenkin hyvin yöpainotteisesti. Minulla on nuori innokas ja aktiivinen tyttökoira. En käytä alkoholia, mutta käyn silti ahkerasti bilettämässä kavereiden kanssa. Olen sinkku, enkä ainakaan myönnä kaipaavani miestä elämääni :))